Juhannusjuhla poikain kesken

BANG! Maailmankaikkeuden historia./Neutriino.
Neutriinot ovat pieniä ja hyvin kevyitä hiukkasia. Niitä syntyy
ydinfuusiossa, jotka toimivat tähtien (esimerkiksi Auringon,
perusydinvoimalan) energian lähteinä. Useiden vuosien ajan neutriinojen
oletettiin olevan massattomia, mutta nykyään tiedetään että niillä on pienen
pieni massa, tosin liian pieni pimeän materian ongelman selittämiseen.
Massan olemassaolo ratkaisi pitkään mieliä askarruttaneen
"neutriino-ongelman", jonka mukaan havaitsimme vähemmän neutriinoja
Auringosta kuin teorian mukaan olisi pitänyt. Pieni massa antaa neutriinon
vaihtua kolmen olomuodon- elektronin, myonin ja tau-neutriinon- välillä sen
tullessa Auringosta maahan.

*Tässä on siis keskeistä tajuta, että kvanttiydinfyysikkojen neutraaliksi
"aiemmin väärin" ilmoittama ydinvoimalatehokadon 17% neutriinosäteily
ympäristöbiotooppin on myös potentiaaliltaan siis yllä mainitusti
elektronisäteilyä. Ja kuten on syytä tietää elektronisäteily tunnetaan
paremmin ns. beettasäteilyn elektronituotoksena! Jälleen huomaamme miten
härskisti ydinala valehtelee aiheesta. Ydinvoimalassa mittareissa näkymätön
neutriinosäteily läpäisee kaikki säteilysuojat se sen jälkeen muuttujana
synyttää äärimmäisen tuhoisaa beettasäteilyä. Toki sen lisäksi, että
neutriinon osuessa protoniin syntyy 1 000 000eV gammaterssi myös.

Aiemmat havaintolaitteet pystyivät havaitsemaan vain kaikkein kevyintä
tyyppiä. Neutriinojen ilmenemismuotojen lukumäärä voidaan ennustaa
alkuräjähdysteoriasta. Samalla haastetaan tiukasti teoria, jonka mukaan
maailmanmkaikeus alkoi kuumassa tiheässä tilassa.

Neutroni.
Atomiytimet koostuvat kahden tyyppisistä hiukkasista, neutroneista ja
protoneista, ja nämä molemmat hiukkastyypit taas koostuvat kolmesta
kvarkista. Neutronit painavat melkein yhtä paljon kuin protonit, mutta ovat
varauksettomia. Supernovaräjähdyksen äärimmäisissä olosuhteissa protonit ja
elektronit voivat yhdistyä ja muodostaa neutroneja, jolloin kuolevan tähden
ytimestä syntyy tiheä neutronitähti. Neutronitähden maksimimassan oletetaan
olevan noin kahdeksan Auringon massaa: tätä suuremmat luhistuisivat mustiksi
aukoiksi.